Tästä aiheesta puhutaan nykyään valtavasti, että miten netti ja älylaitteet vaikuttavat lasten elämään, leikkiin ja vanhempien ja lasten suhteisiin. Siitä on ihan hyvä puhua, mutta mitään kauhua ja pelkoa on ihan turha lietsoa mielestäni!

Mielestäni jokaisen vanhemman on kuitenkin erittäin tärkeää tiedostaa se yksinkertainen seikka, että kun aikuiset elävät omaa tavallista arkeaan, se arki on heidän lapsille heidän autenttista lapsuuttaan! Juuri sitä lapsuutta, joka vaikuttaa heidän kasvuunsa ja kehitykseensä ja määrää pitkälti heidän nuoren aikuisuutensa ennen kuin he todella kasvavat aikuisiksi itsekseen!

Ei siis ole ihan sama, miten me aikuiset arkea vietämme. Että vietämmekö illat sohvalla maaten, omalla älypuhelimella nettivinkkejä selaten, netissä shoppaillen ja alennuskoodeja metsästäen, omia insta- ja face tilejä selaten. Vai olemmeko heille aidosti läsnä, kuuntelemme kun heillä on asiaa ja olemme kiinnostuneita heistä, heidän tekemisistään ja sanomisistaan. Ei ole väliä, jos sitä puhelintakin tai älylaitetta käytät. Sillä on väliä, että kuuletko silti lapsesi, laitatko puhelimen pois kun hänellä on asiaa, katsot silmiin ja reagoit. Tällöin lapsi kokee että hän on tärkein, silloin netistä ja noista laitteista ei tule ongelmaa.

Leikki on lapsen työtä

Tämä on niin kulunut fraasi mutta niin totta! Leikki on lapsen työtä, koska leikin kautta lapsi oppii, käsittelee asioita ja määrittää maailmaa. Leikki on äärimmäisen tärkeää lapselle. Aikuinen voi hyvin käyttää leikkiä mittarina arjessa: leikkiikö lapsesi? Jos ei leiki, sinun on syytä huolestua! Jos lapsi ei leiki, silloin on jotain pielessä. Hän on joko liian väsynyt tai nälkäinen, stressaantunut tai turvaton, huolestunut tai rajaton. Jokin asia on silloin hullusti. Kun lapsi ei leiki on syytä tarkkailla omaa puhelimen ja netin käyttöä myös. Mutta jos lapsi leikkii, käy välillä sylissä, kertoo juttuja, vaatii välillä jotain, ei mielestäni ole oikeastaan väliä oletko tällöin puhelimella vai teetkö kotitöitä. Samalla lailla hän osaa tulla sanomaan asiansa, olennaista on kuunteletko ja huomioitko.

Ei kannata huolestua turhasta

Sellainen turha taakan kantaminen on tämän päivän vanhempien vitsaus. Tiedämmekö liikaa lapsen kehityksestä? Se ei palvele ketään että aikuinen ottaa valtavan stressin lapsen kasvatuksesta. Toki on tärkeää tiedostaa monia asioita, mutta on myös tärkeää osata ottaa rennosti!

Ihmiset siis, nauttikaa elämästä, lapsista, eläkää hetkessä! Älkää pilatko omaa arkea ja lastenne lapsuutta stressaamalla!

Joulu tekee taas tuloaan ja on niin tohinan aika, etten ole hetkeen kerennyt päivittelemään tänne blogiini. On todella ollut touhua lasten kanssa, minä kun olen niin lapsirakas ihminen, että kulutan kaiken aikani heidän rakkaiden murujeni kanssa. Tulin kuitenkin nyt kertomaan jostain ihan muusta kuin rakkaudestani lapsiini. Nimittäin minun tarinaani piilareiden käyttäjänä ja kuluttajana.

 

”Mitenhän se muuttaa minua, kun joudun nyt ottamaan käyttöön silmälasit”, mietin ala-asteikäisenä tyttönä. Tuntui ihmeelliseltä alkaa katsella ”lasin” lävitse ja ihmeellinen kehikko silmillä. Silmälasit olivat muuten ihan mukavat käyttää, mutta kun halusin urheilla, olivat ne aina tiellä.

 

Joskus kuitenkin erehdyin katsomaan itseäni peilistä ilman laseja ja mieleeni välähti, että olenhan paljon fiksumman näköinen ilman noita silmälaseja. Siinä minä tutkiskelin itseäni peilistä ja aloin yläasteiässä haaveilemaan piilareista, ihan oikeista piilolinsseistä. Ei muuta kuin tuumasta toimeen ja siitä lähtien olen käyttänyt aina ja vain piilareita!

 

Tulevathan ne suunnilleen samanhintaisiksikin kuin silmälasit, jos osaa oikeasta paikasta ostaa. Liikkeestä ostettuna piilarit ovat huomattavasti kalliimmat kuin netistä. Netistäkin löytyy monen hintaisia.

 

 

Itse ostan aina piilarini piilareita.com – sivuston kautta. Sieltä löytyy eri piilareita myyvät verkkokaupat sekä toimitusajat ja toimitusmaksut. Mikä parhainta, sieltä löytää halvimmat piilarit, nimittäin voimassa olevat alennuskoodit! Tilailenkin vähän eri sivustoilta, jonne nyt sattuu olemaan parhaat alennuskoodit.

 

Käytössäni on ollut jo melko pitkään Air optixin piilarit.Olen todennut ne todella hyväksi. Minun on helppo urheillut nyt ja nautin siitä, etteivät ihmiset tiedä minulla edes olevan huono näkö saati, että käytän edes piilareita. Ne ovatkin kirjaimellisesti piilolinssit! Olen kuitenkin välillä miettinyt ihan vaihtelun vuoksi merkin vaihtoa. Kokeilisinko tällä kertaa vaikka Biofinityn tuotteita, sillä olen kuullut niistä todella hyvää. Eräs ystäväni kertoi niiden olevan hänelle aivan ykkösvaihtoehdot!

 

Kurkkasin tämän hetken aleja niin kyllähän tuolla oli heti piilaritnetistä sivustolla kaikista tuotteista alennusta 30% sekä ilmainen toimitus. Aika huikeat alennukset vai mitä mieltä olette?

Tuolta piilareita.com sivulta löytyy myös kattava tietopaketti piilareiden valinnasta ja käytöstä sekä mielettömät määrät eri piilarimerkkejä. Helppoa, kun yhdeltä sivulta löytyy ne netin ihmeellsien maailman vaihtoehdot ja ei tarvitse kuluttaa kallisarvoista aikaa tuohon shoppailuun sen enempää! 

Moi taas!

Helmikuu alkaa kääntyä jo pian loppuaan kohti ja samoin koko talvikin! Minä odotan kesää kovasti, ja lapset myös. Lasten kanssa oleminen on kesällä vaan niin paljon helpompaa, säästyy kaikelta siltä pukemiselta ja palelemiselta ja säätämiseltä. Talvella tahtoo ulkoilu jäädä väkisinkin vähälle, vaikka pyrin joka päivä edes käyttämään lapsia pihalla. Joka tapauksessa suurin osa ajasta menee sisällä, ja sempä vuoksi ajattelinkin testata ensimmäistä kertaa elämässäni tilata netistä leluja. Sain semmoisen käsityksen, että Lekmer on todella iso lelukauppa, ja siitä päättelin sen myös olevan turvallinen ja laadukas. En tosiaan aikaisemmin ole netistä leluja tilannut, ja Lekmerillekin päädyin tätä kautta. Äideille, isille ja muille lapsenmielisille vinkiksi tosiaan tuo sivusto, josta löytyy linkkejä muihinkin lelukauppoihin kuin Lekmerille, ja samalla sieltä löytyy arvosteluja ja tietoa kyseisistä verkkokaupoista. Kätevää, kun kaikki on koottu yhdelle sivulle!

Mutta nyt itse tilaukseen. Alennustuotteet tietysti houkuttelivat, ja enimmäkseen tilasinkin niitä. Pojan haalari alkaa olla jo pieni, ja tilasinkin pikkuiselle uuden, pirteän haalarin, tällaisen:

En voinut myöskään vastustaa kiusausta tilata tätä superihanaa fleecehaalaria! Nämä molemmat haalarit ovat onneksi -30 % alennuksessa, joten hinta jäi varsin kohtuulliseksi. Sitä paitsi yli 100 euron tilauksiin sai ilmaiset postikulut ja toimitus oli minusta myös nopea, tilaus tuli neljässä päivässä perille.

Tytölle tilasin sitten hevostallin, koska neitin mielestä parasta maailmassa on juuri nyt hepat. Hän leikkii heppaleikkejä, piirtää heppoja ja katsoo heppavideoita. Eihän siinä mitään, neiti otti vain aika varhaisen lähdön "heppailuun", joka yleensä alkaa siinä ala-asteella, vai mitä? Tai liekköhän heppailu enää nykyajan lapsilla yhtä pakollista kuin aikaisemmin, mutta silloin, kun itse olin pieni, niin heppakausi oli käytännössä pakollinen ala-aste aikaan. Ja hyviä muistojahan nuo ovat!

Ratsastus ei olisikaan mikään paha vaihtoehtoa aloittaa uudelleen liikuntaa, joka on tässä viime aikoina kiireiltäni jäänyt vähemmälle. Nuorempana tosiaan ratsastin viikoittain, ja ihan kuormittavaahan tuo onkin! Varsinkin perslihakset, vatsalihakset ja sisäreidet joutuvat koville. Ainoa ongelma on, että se on nykyään todella kallista. Sen takia ratsastuksen aloittaminen on oikeastaan jäänytkin. 

Paluu liikunnan pariin onkin tulossa, mutta tuntuu hankalalta järjestää ajan puutteen ja nassikoiden takia. Tiedän kyllä, että ajan puute on todella huono tekosyy sille, ettei aloita liikkumista, mutta ei se ihan tyhjästä temmattu väite ole, varsinkaan äidille. Aikaa haluaisi kuitenkin antaa paljon vielä tärkeämmille asioille kuten lapsille ja miehelle. Mutta olen kyllä viime aikoina paljon miettinyt omaa hyvinvointia, ja tullut siihen tulokseen, että minun pitäisi pitää paljon parempaa huolta itsestäni. Se olisi loppujen lopuksi hyväksi myös muille, koska paremmassa kunnossa olisin varmasti entistä tyytyväisempi itseeni ja elämääni, ja liikunnan parissa pääsisin huilaamaan lapsista, mikä olisi varmaan ihan virkistävää vaihtelua meille kaikille - kunhan en käyttäisi aikaa liikkumiseen liikaa. Mutta kun sopiva liikuntamuoto minullekin löytyy, niin eiköhän se ole vain menoa siinä vaiheessa, kun nyt uinuva sisäinen sporttimimmi pääsee valloilleen!

Onko teillä muillakin äideillä ongelmia järjestää aikaa itsellenne ja liikkumiselle? 

Hyvää helmikuun jatkoa! 

Moi ja tervetuloa lukemaan blogiani! 

Maailman suurin ihme on lapset. Voisin käyttää tuntikausia vain katselemalla heidän touhuilujaan, jos vain olisi aikaa. Voisin leikkiä heidän kanssaan, jutella heidän kanssaan, opettaa heille asioita ja tehdä heidän kanssaan yhdessä asioita. Kotiäitinä olenkin saanut tehdä unelmieni työtä: juuri sitä, mitä eniten maailmassa haluan. Vielä muutama vuosi sitten en olisi uskonut, että minusta edes olisi siihen, saatika, että rakastaisin sitä yli kaiken.

Nyt jaloissani pyörii 1- ja 3-vuotiaat nassikat, pikkuiset silmäteräni, joille olen mielihyvin omistanut koko elämäni, yöuneni, vartaloni. Jotkut paheksuvat minua sen vuoksi - uhrata nyt elämänsä kokonaan lasten takia! Tavallaan ymmärrän sen, koska itse ajattelin joskus samalla lailla. Sittemmin olen oppinut, että ihminen muuttuu, ja jokainen meistä todella on yksilö niin, ettei ulkopuolinen voi koskaan tietää, mitä kenellekin on parhaaksi. Siksi on parasta jättää toisten elämän kyttääminen ja ihmetteleminen ja keskittyä parantamaan sitä omaansa, ainoaansa, jonka on saanut. 

Elämäni on täysin päinvastaista kuin se oli viitisen vuotta sitten. Päiväni oli buukattu täyteen milloin mitäkin menoa: opiskelua, töitä, salitreeniä, bileitä - juuri koskaan minulla ei ollut aikaa hengähtää ja pohtia, missä mennään. Viipotin menemään tukka putkella menosta toiseen, enkä kysynyt edes itseltäni, halusinko sitä. 

Sitten kohtasin nykyisen mieheni.

Rakkautta ensisilmäyksellä, elämä uusiksi kertaheitolla. Minusta tuli kotiäiti, salitreenit jäivät ja vararengas vyötärölle tuli sijaan. Opiskelut unohtuivat, eivät enää jaksaneet kiinnostaa yhtä paljon kuin maailman suurin ihme: oma tyttölapsi. Sittemmin olen kyllä saanut opintojani jonkin verran eteenpäin, ja parhaillani yritän kotiäitiyden ohella suunnitella, kuinka saisin ne vihdoin finaaliin. Opiskeluja ei ole kuitenkaan ollut ikävä, vaikka opiskeluaika oli hyvää aikaa. Tehokkuuden sijasta olen opetellut keskittymään läsnäoloon. Ja minulla on ollut parhaat opettajat - lapset. 

Kun löysin läsnäolon, löysin itseni. Kun löysin itseni, löysin leikin itsestäni. Elämän suorittaminen muuttui enemmän elämästä nauttimiseksi, jopa leikkimiseksi. Olen oppinut valtavasti suhteellisuuden tajua ja omat arvoni ovat kirkastuneet minulle: olen ymmärtänyt, mikä elämässä on oikeasti tärkeää. Ja se, mikä ei ole tärkeää, on syytä jättää vähemmälle. Elämän yksinkertaistaminen on lopulta eräs tärkeä onnellisuuteen vaikuttava tekijä. Maailma pursuaa ärsykkeitä, emmekä mitenkään voi olla mukana ihan kaikessa, vaan on opittava valitsemaan itse ne asiat, joista saa kaikista eniten, ja panostaa niihin. Antaa niille aikaa, antaa niille hellyyttä, nähdä vaivaa niiden puolesta. Silloin onni tulee, pikkuhiljaa, pienissä teoissa ja sanoissa se tulee; niin hiljaa, että huomaat yhtäkkiä sen vain olevan siinä.

Kuulostaa kiillotetulta, vai mitä? Mielestäni yöheräämisistä ja kakkavaipoista puhutaan ihan riittävästi leikkipuistoissa, perhekerhoissa ja sen sellaisissa, joten itse olen ajatellut mieluummin jakaa hieman syvällisemmin ajatuksiani siitä, mitä äitinä eläminen todella pitää sisällään. Ei vain sitä, miltä se ulos päin näyttää.

On sinänsä hassua tai ironista - kummin sen haluaakaan ajatella - että nykyään, kun elämä on loppujen lopuksi kovin turvallista ja helppoa, suurin osa meistä on hirvittävän stressaantuneita ja tuhlaa suuren osan energiastaan erilaisten kauhuskenaarioiden luomiseen ja niillä fiilistelyyn. Suorittamisen sijasta pitäisi yrittää etsiä läsnäoloa ja leikkiä, ja parhaiten ja ihanimmalla ja antoisimmalla tavalla ne löytyvät lasten parista. 

Nämä ovat asioita, joita haluan jakaa muillekin. Tottakai blogini tulee pitämään sisällään kaikenlaista muutakin, paljon varmasti myös pinnallisempaa asiaa. Valoisia kevätpäiviä!