Moi taas!

Helmikuu alkaa kääntyä jo pian loppuaan kohti ja samoin koko talvikin! Minä odotan kesää kovasti, ja lapset myös. Lasten kanssa oleminen on kesällä vaan niin paljon helpompaa, säästyy kaikelta siltä pukemiselta ja palelemiselta ja säätämiseltä. Talvella tahtoo ulkoilu jäädä väkisinkin vähälle, vaikka pyrin joka päivä edes käyttämään lapsia pihalla. Joka tapauksessa suurin osa ajasta menee sisällä, ja sempä vuoksi ajattelinkin testata ensimmäistä kertaa elämässäni tilata netistä leluja. Sain semmoisen käsityksen, että Lekmer on todella iso lelukauppa, ja siitä päättelin sen myös olevan turvallinen ja laadukas. En tosiaan aikaisemmin ole netistä leluja tilannut, ja Lekmerillekin päädyin tätä kautta. Äideille, isille ja muille lapsenmielisille vinkiksi tosiaan tuo sivusto, josta löytyy linkkejä muihinkin lelukauppoihin kuin Lekmerille, ja samalla sieltä löytyy arvosteluja ja tietoa kyseisistä verkkokaupoista. Kätevää, kun kaikki on koottu yhdelle sivulle!

Mutta nyt itse tilaukseen. Alennustuotteet tietysti houkuttelivat, ja enimmäkseen tilasinkin niitä. Pojan haalari alkaa olla jo pieni, ja tilasinkin pikkuiselle uuden, pirteän haalarin, tällaisen:

En voinut myöskään vastustaa kiusausta tilata tätä superihanaa fleecehaalaria! Nämä molemmat haalarit ovat onneksi -30 % alennuksessa, joten hinta jäi varsin kohtuulliseksi. Sitä paitsi yli 100 euron tilauksiin sai ilmaiset postikulut ja toimitus oli minusta myös nopea, tilaus tuli neljässä päivässä perille.

Tytölle tilasin sitten hevostallin, koska neitin mielestä parasta maailmassa on juuri nyt hepat. Hän leikkii heppaleikkejä, piirtää heppoja ja katsoo heppavideoita. Eihän siinä mitään, neiti otti vain aika varhaisen lähdön "heppailuun", joka yleensä alkaa siinä ala-asteella, vai mitä? Tai liekköhän heppailu enää nykyajan lapsilla yhtä pakollista kuin aikaisemmin, mutta silloin, kun itse olin pieni, niin heppakausi oli käytännössä pakollinen ala-aste aikaan. Ja hyviä muistojahan nuo ovat!

Ratsastus ei olisikaan mikään paha vaihtoehtoa aloittaa uudelleen liikuntaa, joka on tässä viime aikoina kiireiltäni jäänyt vähemmälle. Nuorempana tosiaan ratsastin viikoittain, ja ihan kuormittavaahan tuo onkin! Varsinkin perslihakset, vatsalihakset ja sisäreidet joutuvat koville. Ainoa ongelma on, että se on nykyään todella kallista. Sen takia ratsastuksen aloittaminen on oikeastaan jäänytkin. 

Paluu liikunnan pariin onkin tulossa, mutta tuntuu hankalalta järjestää ajan puutteen ja nassikoiden takia. Tiedän kyllä, että ajan puute on todella huono tekosyy sille, ettei aloita liikkumista, mutta ei se ihan tyhjästä temmattu väite ole, varsinkaan äidille. Aikaa haluaisi kuitenkin antaa paljon vielä tärkeämmille asioille kuten lapsille ja miehelle. Mutta olen kyllä viime aikoina paljon miettinyt omaa hyvinvointia, ja tullut siihen tulokseen, että minun pitäisi pitää paljon parempaa huolta itsestäni. Se olisi loppujen lopuksi hyväksi myös muille, koska paremmassa kunnossa olisin varmasti entistä tyytyväisempi itseeni ja elämääni, ja liikunnan parissa pääsisin huilaamaan lapsista, mikä olisi varmaan ihan virkistävää vaihtelua meille kaikille - kunhan en käyttäisi aikaa liikkumiseen liikaa. Mutta kun sopiva liikuntamuoto minullekin löytyy, niin eiköhän se ole vain menoa siinä vaiheessa, kun nyt uinuva sisäinen sporttimimmi pääsee valloilleen!

Onko teillä muillakin äideillä ongelmia järjestää aikaa itsellenne ja liikkumiselle? 

Hyvää helmikuun jatkoa!